”A11y” – salaseura vai kehittäjäjargon?
Jos olet joskus selaillut kehittäjien Slack-kanavia ja törmännyt termiin ”a11y”, et ole yksin. Moni on aluksi miettinyt, onko kyseessä uusi Star Wars -droidi, salaliittoteoria vai jokin verokoodi. Totuus on tylsempi – ja paljon tärkeämpi: a11y on lyhennys sanasta accessibility eli saavutettavuus, jossa ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin on ängetty 11 kirjainta.
Se, että termille on keksitty oma koodisana, kertoo siitä, että aiheesta puhutaan – mutta puhuminen ei vielä tee tuotteestasi saavutettavaa.
Mistä saavutettavuudessa on kyse?
Kansainvälinen WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines) määrittelee pelisäännöt, joilla verkkosisältö tehdään kaikille käytettäväksi. Neljä periaatetta kiteyttävät asian:
- Havaittava – sisältö pitää voida nähdä, kuulla tai muuten havaita.
- Käytettävä – käyttäjän pitää voida liikkua ja toimia palvelussa.
- Ymmärrettävä – sisältö ja käyttöliittymä eivät saa olla arvoituksia.
- Kestävä – toimii eri laitteilla ja apuvälineillä.
Useimmille organisaatioille tavoitetaso on WCAG AA, joka on myös EU:n lakivaatimus monessa tapauksessa.
Mutta eikö tämä ole suunnittelijoiden hommaa?
Moni ajattelee, että saavutettavuus ratkaistaan suunnittelupöydällä. Totta – jos kaikki menee täydellisesti. Mutta todellisuus on usein toinen: kiire painaa, uusia ominaisuuksia pusketaan ulos, ja saavutettavuus jää tarkistamatta.
Tuloksena on palvelu, jota osa käyttäjistä ei voi käyttää ollenkaan. Ja silloin ongelma ei ole pelkästään tekninen – se on liiketoiminnallinen ja imagoon liittyvä.
Automatisoitu saavutettavuustestaus – mitä se oikeasti tekee?
Automaattinen testaus on saavutettavuuden “palovaroitin”: se huomaa selkeät viat, kuten puuttuvat alt-tekstit, huonon kontrastin tai rikkinäiset ARIA-attribuutit. Mutta kuten palovaroitin, se ei estä tulipaloa – se vain hälyttää ajoissa.
Mitä voidaan automatisoida?
- HTML-rakenne ja semantiikka
- ARIA-attribuuttien toimivuus
- Kontrastitarkistukset
- Alt-tekstien olemassaolo
- Otsikkorakenne
- Lomakekenttien labelit ja näppäimistökäyttö
Kaksi tapaa hoitaa automaatiotestit:
1. Koko sivun läpikäynti
- Soveltuu laajoihin tarkistuksiin, vaikka kerran viikossa CI-putkessa
- Tuottaa kattavan raportin koko palvelusta
2. Kohdennetut tarkistukset E2E-testien yhteydessä
- Testaa saavutettavuuden heti tietyn käyttäjätoiminnon jälkeen
- Hyödyllinen kriittisissä poluissa, kuten kirjautuminen, kassaprosessi, tärkeät modaalit
- Hidastaa hieman testejä, mutta antaa varhaisen varoituksen
Paras tulos syntyy yhdistämällä molemmat: nopeat, kohdennetut tarkistukset joka commitissa ja laajempi auditointi säännöllisesti.
Automaation rajat – ja miksi ihminen on edelleen tarpeen
Automaattiset työkalut löytävät vain noin 20–40 % WCAG-vaatimuksista.
Ne eivät kerro:
- Onko sisältö ymmärrettävää
- Onko navigointi looginen
- Onko kielen sävy oikea kohderyhmälle
- Onko käyttö miellyttävää
Tästä syystä manuaalinen tarkistus ja oikeiden käyttäjien testaus on edelleen välttämätöntä.
Entä tekoälyn tuomat mahdollisuudet?
AI-avusteiset työkalut voivat paikoin kaventaa kuilua automaation ja manuaalitestauksen välillä. Ne voivat esimerkiksi:
- Analysoida sisältöä ja arvioida sen luettavuutta ja selkeyttä
- Ehdottaa parannuksia linkkiteksteihin ja otsikointiin
- Tunnistaa epätavallisia navigaatiomalleja tai käyttöesteitä dynaamisissa tilanteissa
AI-avusteisia saavutettavuustyökaluja (vuoden 2025 kärki)
- Microsoft Accessibility Insights – Selainlaajennus (Chrome/Edge) ja työpöytäsovellus, joka auttaa kehittäjiä löytämään ja korjaamaan saavutettavuusongelmia jo kehitysvaiheessa.
- Deque axe DevTools AI – Dequen kehittämä selainlaajennus, joka hyödyntää tekoälyä testitulosten priorisoinnissa ja auttaa tiimejä keskittymään merkittävimpiin saavutettavuusongelmiin.
- Evinced AI – AI-pohjainen saavutettavuustyökalu, joka osaa tunnistaa käyttöliittymän piilossa olevia rakenteita ja simuloida erilaisten käyttäjäryhmien kokemuksia.
- Equalize Digital – Työkalu, joka tarjoaa saavutettavuuschecker-ratkaisun ja auditointeja, hyödyntäen AI:ta erityisesti WordPress-sivustojen saavutettavuusongelmien tunnistamisessa.
- AccessiBe (AccessScan AI) – Automaattinen saavutettavuustarkistustyökalu, joka käyttää tekoälyä sivuston skannaamiseen ja antaa nopeita raportteja WCAG-vaatimusten täyttymisestä.
- AudioEye – Pilvipalvelu, joka yhdistää AI-avusteisen saavutettavuuden parannusratkaisut jatkuvaan monitorointiin ja saavutettavuusraportointiin.
Silti AI ei ole täydellinen ratkaisu: se voi tehdä virhetulkintoja, ja sen suositukset täytyy yhä arvioida ihmisen toimesta. Parhaimmillaan AI toimii “apulaisena”, joka nopeuttaa manuaalista työtä ja tuo esiin huomioita, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta.
5 vinkkiä saavutettavuustestauksen kehittämiseen
- Huomioikaa saavutettavuus jokaisessa sprintissä – määritelkää konkreettiset saavutettavuustavoitteet sprintin alussa, ei vasta julkaisun jälkeen.
- Ottakaa automaattiset tarkistukset osaksi CI/CD-putkea – nopea palaute auttaa havaitsemaan ongelmat ennen tuotantoon päätymistä.
- Yhdistäkää menetelmiä – ajakaa kriittisten käyttäjäpolkujen tarkistukset E2E-testeissä ja koko sivuston auditointi erillisenä prosessina.
- Jakakaa tulokset tiimille – varmistakaa, että raportit ovat helposti luettavissa ja että tiimi ymmärtää löydösten merkityksen.
- Tehkää saavutettavuustyö näkyväksi – esitelkää parannuksia sprinttikatsauksissa tai tiimin tilannekatsauksissa, jotta kehitys pysyy kaikkien mielessä.
Kun saavutettavuus on jatkuvasti esillä ja sen parantaminen on osa normaalia kehityssykliä, siitä tulee luonteva osa työnkulkuja – ei erillinen projekti, joka aloitetaan vasta ongelmien ilmaannuttua.
Lopuksi – miksi tällä on väliä?
Saavutettavuus ei ole ylimääräinen kustannus tai byrokratian vaatimus – se on tapa varmistaa, että mahdollisimman moni voi käyttää tuotettasi. Jokainen automaatiotestaus ja jokainen manuaalinen tarkistus on askel kohti parempaa käyttäjäkokemusta ja vahvempaa brändiä.
Toisin sanoen: saavutettavuus on kuin hissi kerrostalossa. Jos se puuttuu, se ei haittaa kaikkia – mutta niille, joille se on välttämätön, se ratkaisee koko kokemuksen.
💡 Kiinnostaako, miltä tämä näyttää käytännössä CI/CD-putkessa?
Stay tuned! Julkaisemme aivan lähiaikoina (09/25) aiheesta teknisen artikkelin!
Sitä odotellessamme, lue lisää testauspalveluistamme >>
Tai ota yhteyttä: Janne Lepistö, CEO / +358 50 487 3265 / janne.lepisto@qubilea.fi
Tutustu myös artikkeleihimme:
